Finnish
en
fr
ar
bg
cs
da
de
el
es
hu
id
it
he
ja
ko
nl
pl
pt
ro
ru
sk
sv
th
tr
uk
Kiinan historia (中国 ) ulottuu useiden vuosituhansien ajalle, mikä tekee siitä yhden maailmanhistorian vanhimmista ja vaikutusvaltaisimmista sivilisaatioista. Ensimmäisistä ihmisasutuksista nykyaikaisiin teknologisiin kehityksiin Kiina on ollut keskeinen osa Aasian ja maailman kulttuurisen, taloudellisen ja poliittisen kehityksessä.
Varhaiset yhteiskunnat ja dynastiat (3000-luku eaa. - 221 eaa.)
Ensimmäiset merkit kiinalaisesta sivilisaatiosta ovat neoliittiselta kaudelta, jolloin oli 仰韶 -kulttuuri ja 龙山 -kulttuuri. Noin 2100 eaa. syntyi ensimmäinen puolilegendaarinen dynastia, 夏 . Sen jälkeen tuli 商 -dynastia (1600-1046 eaa.), joka jätti jälkeensä eläinten luissa ja kilpikonnankuorissa kaiverrettuja kirjoituksia, ensimmäiset esimerkit kiinalaisesta kirjoituksesta.
周 -dynastia (1046-256 eaa.) seurasi Shang-dynastiaa ja loi "Taivaan mandaatin" (天命 ) käsitteen, joka oikeutti kuninkaiden jumalallisen oikeuden hallita. Tämä aikakausi näki myös suurten ajattelukoulukuntien syntymisen, kuten konfutselaisuuden (儒学 ), taolaisuuden (道教 ) ja legalismin (法家 ).
Yhdistynyt imperiumi: Qin- ja Han-dynastiat (221 eaa. - 220 jaa.)
秦 -dynastia, jonka perusti 秦始皇 , yhdisti Kiinan vuonna 221 eaa. ja loi keskusvallan perustan. Qin Shi Huang tunnetaan 长城 (Kiinan muuri) rakentamisesta ja suuresta mausoleumistaan, jota vartioi 兵马俑 (terrakotta-armeija).
汉 -dynastia (206 eaa. - 220 jaa.) seurasi Qin-dynastiaa ja merkitsi territoriaalisen laajenemisen, taloudellisen vaurastumisen ja teknologisten innovaatioiden aikaa. Tämä aikakausi merkitsi myös 丝绸之路 (silkkitien) avaamista, joka yhdisti Kiinan Keski-Aasiaan ja Eurooppaan.
Tang- ja Song-dynastiat: Kiinan kulta-aika (618-1279)
唐 -dynastia (618-907) nähdään usein kiinalaisen kulttuurin kulta-ajaksi. Se oli aikaa suurista saavutuksista taidemaailmassa, kirjallisuudessa ja diplomaatiassa. 长安 (nykyään Xi'an), pääkaupunki, kasvoi yhdeksi maailman suurimmista metropoleista.
宋 -dynastian (960-1279) aikana Kiina koki taloudellisen ja teknologisen vallankumouksen. Kiinalaiset keksivät painokoneen, magneettikompassin ja ruudin, innovaatioita, jotka muuttivat maailmaa.
Mongolien ja Ming-imperiumit (1279-1644)
Kiina valloitettiin mongoleilla 忽必烈 (Kubilai Khan) johtamana, joka perusti 元 -dynastian (1279-1368). Tämä aikakausi näki lisääntyvää kaupankäyntiä lännen kanssa, erityisesti 马可波罗 (Marco Polo) matkojen ansiosta.
明 -dynastia (1368-1644) palautti kiinalaisen vallan ja aloitti suuret hankkeet, kuten Kiinan muurin jälleenrakentamisen ja 紫禁城 (Kielletty kaupunki) rakentamisen 北京 :ssä. Amiraali 郑和 retkikunnat laajensivat kiinalaisten vaikutusta Itä-Afrikkaan asti.
Qing-dynastia ja moderni aika (1644 - 1900-luku)
清 -dynastia (1644-1912), jota johtivat mantšut (满族 ), oli Kiinan viimeinen keisarillinen dynastia. Se koki hiljalleen taantumista ulkomaisten valloitusten ja sisäisten kapinoiden vuoksi. Oopiumsodat (鸦片战争 ) ja länsimaiden pakottamat epätasa-arvoiset sopimukset heikensivät valtakuntaa huomattavasti.
Vuonna 1912 julistettiin Kiinan tasavalta (中华民国 ), mikä merkitsi yli 2 000 vuoden dynastisen hallinnon päättymistä. Sisällissotien ja japanilaisten valloituksia vastaan taistelun jälkeen perustettiin Kiinan kansantasavalta (中华人民共和国 ) vuonna 1949 毛泽东 johdolla.
Nyky-Kiina
Nykyään Kiina on yksi maailman suurimmista taloudellisista ja poliittisista voimista. Säilyttäen oman ainutlaatuisen kulttuuriperintönsä se jatkaa keskeistä rooliaan kansainvälisellä areenalla.
Kiinan historia on loputon ihmetysten lähde, joka paljastaa moninaiset puolet sivilisaatiosta, joka on pystynyt ylittämään aikojen kuluessa ja kehittymään jatkuvasti. Se on loistava todistus ihmismielen rikkaudesta ja kestävyydestä.
