Kuinka viedä uutta vuotta

Ennen juhlaa

买年货 mǎi nián huò: tehdä ostoksia kiinalaista uutta vuotta (Kevään juhlaa) varten

年画 niánhuà: Uuden vuoden kuvat (kiinalaiset) puupiirroksina painettuina; akvarelleja/piirroksia kiinalaisesta uudenvuodesta

春联 chūnlián: rinnakkaisia lauseita, jotka on kirjoitettu punaiselle paperille Kevään juhlan kunniaksi; rinnakkaisia runoja uuden vuoden mottoihin

贴春联 tiē chūnlián: chunlianien (rinnakkaisten lauseiden punaisella paperilla) liimaaminen oven molemmille puolille ja oven yläpuolelle; rinnakkaiset kirjoitukset, jotka on kiinnitetty pääoven ovenpieleen onnen ja vaurauden merkiksi

贴窗花 tiē chūanghuā: ikkunoiden koristelu leikatuilla papereilla; leikattujen paperien liimaaminen ikkunoihin

贴福 tiēfú: "fu" -merkin (onnea/onnea/menestystä) kiinnittäminen oveen ilmaisemaan pyrkimystä onnelliseen elämään ja parempaan tulevaisuuteen.

倒贴“福”字 dǎotiē "fú" zì: kiinalaisen "fu" -merkin liimaaminen ylösalaisin symboloimaan "vaurauden saapumista", leikkimällä kahden merkin "倒" (ylösalaisin) ja "到" (saapuminen) onomatopoeettisella vaikutuksella.

Aattona

辞旧迎新 cíjiù yíngxīn: jäähyväiset vanhalle vuodelle ja tervetuloa uudelle vuodelle

祭祖 jìzǔ: seremoniat esi-isien muistoksi (esi-isien palvonta)

年夜饭 nián yè fàn Uuden vuoden aaton illallinen
Kuun uuden vuoden aaton illallinen on hyvin tärkeä. Ateria kuitenkin vaihtelee alueittain. Pohjois-Kiinassa syödään kuun sirpin muotoisia nyyttejä (饺子 Jiǎozi). Nyyttejä lisäksi syödään nuudeleita, tahmeaa riisikakkua (年糕 Niángāo) ja täytettyjä tahmeita riisipalloja (汤圆 Tāngyuán) yleisinä juhlaruokina. Nuudeli symboloi Kiinassa pitkäikäisyyttä, kun taas Niangao (kirjaimellisesti: kohonnut vuosi) tarkoittaa elintason nousua vuosi vuodelta. Tangyuan-ruoka on suuren perhekokouksen symboli.

蒸年糕 zhēng niángāo niángāon/kiinalaisen uudenvuoden kakun valmistus
年糕 niángāo (tahmea riisikakku, jota syödään kiinalaisen uudenvuoden juhlinnan kunniaksi)

包饺子 bāo jiǎozi: nyyttien valmistus
吃饺子 chī jiǎozi: nyyttien syöminen
饺子 jiǎozi: nyytit

Nyyteillä (饺子 jiǎozi kiinaksi) tarkoitetaan "perheen kokoontumista, iloa ja onnea", sillä jiao-merkki on homonyymi sanalle "kohtaaminen".

春节联欢晚会 Chūnjié liánhuān wǎnhuì: perinteinen televisio-ohjelma, joka esitetään kiinalaisen uudenvuoden/kevään juhlan kunniaksi

放爆竹 fàng bàozhú: ilotulitteiden sytyttäminen pelästyttääkseen Nianin, legendoiden mukaista villiä eläintä muinaisajalta. Talon ovi maalattiin punaiseksi ja sen eteen sytytettiin tuli ennen Nianin tunkeutumista. Lisäksi kyläläiset löivät esineitä luodakseen korvia huumaavan melun. Näin ollen peto ei uskaltanut astua kylään. Tämän perinteen mukaisesti kiinalaiset sytyttävät edelleen ilotulitteita kevään juhlan aikana.

新年撞钟 xīnnián zhuàngzhōng: kiinalaisen uudenvuoden kellojen soitto ilmoittamaan uudesta vuodesta.

守岁 shǒusuì kiinalaisen uudenvuoden aaton valvominen

Vuoden ensimmäinen päivä

年初一 nián chū yī Kuukauden ensimmäinen päivä kuukalenterissa

拜年 bàinián: onnittelujen vaihto.
Kiinalaisen perinteen mukaan onnittelujen vaihto kiinalaisen uudenvuoden aikana tuo onnea. Perinteen mukaan onnittelut vaihdetaan kevään juhlan aikana nauttiakseen onnesta koko vuoden ajan.

走亲戚 zǒu qīnqi: vierailut sukulaisille; vanhempien ja läheisten vierailu

压岁钱 yā suì qián: punainen kirjekuori (rahalahja, joka laitetaan punaiseen kirjekuoreen ja annetaan lapsille lahjaksi kiinalaisen uudenvuoden aikana)

新年贺词 xīnnián hècí: kiinalaisen uudenvuoden viesti

Onnittelulauseet:
Hyvää uutta vuotta! 新年快乐！ Xīnnián kàilè! 春节快乐！ Chūnjié kuàilè!
Menestystä ja vaurautta! 恭喜发财！ Gōngxǐ fācái!
Paljon onnea ja iloa! 好运常在！ Hǎoyùn chángzài! 心想事成！ Xīnxiǎng shìchéng! 万事大吉! Wànshí dàjí!
Hyvää terveyttä! 身体健康！ Shēntǐ jiànkāng!

Vuoden viides päivä

迎财神 Yíng Cáishén: Vaurausjumalan/Rikkauden/Jäljelläolon tervetuloa toivotus
财神 Cáishén: Vaurausjumala/Rikkaus/Jäljelläolo; Runsausjumala

Viisitoista päivää uuden vuoden jälkeen (15. päivä 1. kuukautta): Lyhtyjen juhla