Kiinassa on havaittu 81 kieltä. Han, kansalliskieli, on yksi maailman puhutuimmista kielistä. Kiinassa 55 kansallista vähemmistöä käyttää omaa kieltään ja eri tasoisesti hania. Jotkut vähemmistöt käyttävät useampaa kieltä.
Kiinassa puhutaan 81 kieltä, joista 49 kantaa saman nimen kuin kielen puhujien kansallisuus: han, zhuang, buyei, dai, ... Muut 32 kieltä ovat eri nimisiä kuin niiden puhujien kansallisuus. Esimerkiksi yli 90 000 tiibetiläistä käyttää gyarongia äidinkielenään.
Kielet voidaan jakaa murteisiin, alamurteisiin ja slangiin. Yleensä Etelä-Kiinan vähemmistökielten murteiden välinen ero on suuri. Tietyssä määrin on vaikeaa kommunikoida keskenään näiden murteiden puhujille. Tilanne on erilainen pohjoisessa, jossa murteiden väliset erot ovat pienempiä, mikä helpottaa kommunikointia.
Kahden saman kielen murteiden välinen ero voi olla suurempi kuin kahden eri kielen välinen ero. Tämä johtuu siitä, että ne välittävät eri tasoisia abstraktioita, kuten on laita useimmilla Kiinan kielillä. Esimerkiksi buyein puhujat voivat kommunikoida pohjoisen zhuangin puhujien kanssa. Nämä kaksi kieltä ovat lähempänä toisiaan kuin eteläisten ja pohjoisten zhuang-murteiden välinen ero. Kielten ja murteiden luokitteluperusteet eivät perustu pelkästään kielten ja murteiden välisten erojen pohjalta, vaan myös monimutkaisten historian, etnisen identiteetin, kansallisuuden kehityksen kielen mukaan, asenteiden ja puhujien itsetunnistuksen ehtoihin.
Kiinan kielet kuuluvat viiteen kieliperheeseen ja yhteentoista ryhmään. Kielten sukulaisuus on seuraava:
Sino-tiibetiläinen kieliperhe käsittää 40 kieltä Kiinassa, jotka voidaan jakaa neljään ryhmään:
- Han-kieli (sen asema on yhtä suuri kuin kieliryhmän kielten luokittelujärjestelmässä) on noin 96 % väestön puhumaa kieltä.
- Tiibeti-birma ryhmä, johon kuuluvat tiibetin, gyarongin, cona monban, canglo monban, benghi-bogarin, lhoban, yidu lhoban, darang dengin, geman dengin, qiangin, yin, naxin, lahun, hanin, baijin, jinon, nusun, anongin, rouruon, jingpon, zaiwan, derungin, achangin, pumin ja tujian kielet. Noin 1,2% Kiinan väestöstä käyttää tiibeti-birma ryhmän kieliä.
- Zhuang-dong ryhmä, johon kuuluvat kielet: zhuang, buyei, dai, dong, shui, mulan, maonan, li, lakkia ja gelao. 1,8% Kiinan väestöstä käyttää näiden kielten ryhmää.
- Miao-yao ryhmä, johon kuuluvat miao-, she-, bunu- ja mian-kielet. Noin 0,5% väestöstä puhuu näiden kielten ryhmän kieliä.
Altailainen kieliperhe käsittää 19 kieltä, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
- Turkkilainen ryhmä, johon kuuluvat kielet: uiguuri, kirgiisi, uzbekki, tataari, salar, itäinen yugur ja tuva. Noin 0,7% väestöstä puhuu näiden kielten ryhmän kieliä.
- Mongolilainen ryhmä, johon kuuluvat mongolin, daurin, monguorin, dongxiangin, bao'anin ja läntisen yugurin kielet. Noin 0,32% väestöstä puhuu näiden kielten ryhmän kieliä.
- Mantšu-tunguusi ryhmä, johon kuuluvat mantšun, xiben, hezhenin, oroqenin ja evenkin kielet. Noin 0,5% väestöstä puhuu näiden kielten ryhmän kieliä.
Austronesialainen kieliperhe käsittää 14 kieltä, jotka kuuluvat samaan ryhmään:
- Indonesialainen ryhmä, johon kuuluvat atayalin, amisin, paiwanin, bununin, rukain, puyuman, tsouin, sedeqin, saisiatin, saaroan, kanakanavun, thaon ja yamin kielet. Noin 0,035% väestöstä puhuu näiden kielten ryhmän kieliä.
Indoeurooppalainen kieliperhe käsittää kaksi kieltä, jotka kuuluvat seuraaviin kahden ryhmään:
- Iranilainen ryhmä, eli tadžikki noin 0,0023% puhujilla.
- Slaavilainen ryhmä, eli venäjä noin 0,0003% puhujilla.
Kahden kielen kielisukulaisuutta ei ole voitu vahvistaa. Ne ovat korea ja gin (vietnam), joilla on noin 0,176% puhujia.