Laozi, luku 22

Kiinalainen teksti

曲qū则zé全quán，枉wǎng则zé正zhèng；
洼wā则zé盈yíng，弊bì则zé新xīn；
少shǎo则zé得dé，多duō则zé或huò。
是shì以yǐ圣shèng人rén抱bào一yī为wéi天tiān下xià式shì。
不bù自zì见xiàn，故gù明míng；
不bù自zì是shì，故gù彰zhāng；
不bù自zì伐fá，故gù有yǒu功gōng；
不bù自zì矜jīn，故gù长cháng。
夫fú惟wéi不bù争zhēng，故gù天tiān下xià莫mò能néng与yú之zhī争zhēng。
古gǔ之zhī所suǒ谓wèi“曲qū则zé全quán”，岂qǐ虚xū语yǔ？
故gù成chéng全quán而ér归guī之zhī。

Käännös

Mikä on epätäydellinen, tulee täydelliseksi.
Mikä on kaareva, tulee suoraksi.
Mikä on ontto, tulee täyteen.
Mikä on kulunut, tulee uudeksi.
Vähällä (halulla) saavutetaan Tao; monella (halulla) eksytään.
Siksi viisas pitää kiinni Ykseydestä (Taosta) ja on maailmalle esikuva.
Hän ei korosta itseään, siksi hän loistaa.
Hän ei hyväksy itseään, siksi hän erottuu.
Hän ei ylistä itseään, siksi hänellä on ansioita.
Hän ei ylpeile, siksi hän on toisten yläpuolella.
Hän ei kilvoittele, siksi kukaan valtakunnassa ei voi kilpailla hänen kanssaan.
Vanhan sananlasku: "Epätäydellinen tulee täydelliseksi" – oliko tämä tyhjä lause?
Kun ihminen on tullut todella täydelliseksi, maailma alistuu hänelle.

Huomautukset

Kuusi ensimmäistä lausetta (siihen asti, että "siksi") ovat vanhoilta peräisin olevia sanontoja.

E:n mukaan sana 曲 qū (arkikielessä "kaareva") tarkoittaa tässä 缺 quē, "jostakin puuttuu jotakin, jotta se olisi täydellinen", esimerkiksi kuu, joka ei ole vielä täysikuu. Tämä sanonta ja seuraava tulee ymmärtää kuvainnollisesti. (Vrt. luvut XLI, XLV). E: Kuusi ensimmäistä lausetta selitetään myöhemmin, kun 老子 Lǎozǐ sanoo: Hän pitää kiinni Ykseydestä ja on maailmalle esikuva; hän ei korosta itseään, siksi hän loistaa jne.

Esimerkiksi mato, 蚯蚓 qiūyǐn, joka liikkuu kaartuen ja venyessään.

Kun maa on matala ja ontto, vesi kerääntyy sinne. Tämä lause tarkoittaa (E), että se, joka nöyrtyy, korotetaan pian (kirj. "saa lisäystä").

Toisin sanoen se, joka etsii pimeyttä, loistaa yhä kirkkaammin päivä päivältä.

少则得 shǎo zé dé, eli: Hän tekee itselleen laiksi etsiä ytimekkyyttä (oleellista). 多则惑 duō zé huò, eli: Se, jolla on laajat tiedot, omistaa vähän tärkeitä asioita.

Sanoilla 寡 guǎ "vähälukuiset asiat" ja 多 duō "lukuisat asiat" C tarkoittaa rikkauksia tai opiskelun kautta hankittuja tietoja. Taon harjoittamisessa, hän sanoo, ei ole monia haluja, koska suuri määrä asioita aiheuttaa sekaannusta. Jos sinulla on paljon rikkauksia, ne sokaisevat sinut; jos olet hankkinut paljon tietoa, liiallinen tieto heittää sinut sokeuteen.

Viisas unohtaa varovaisuuden, luopuu opiskelusta ja keskittää sydämensä yhteen asiaan; siksi hän saavuttaa Taon. Kirjoittaja sanoo: "Vähällä halulla saavutetaan (Tao); niiden suuri määrä eksyttää meidät."

Nykyajan ihmiset haluavat tietää ja nähdä paljon, mutta he vain etääntyvät Taosta. Siksi kirjoittaja sanoo: "Suuri määrä (asioita tai haluja) eksyttää meidät."

Hän samaistuu Taon kanssa ja haluaa, että kaikki ihmiset seuraavat hänen esimerkkiään.

Hän ei ylpeile eikä korosta itseään.

Hänellä on ansioita eikä ylpeile, siksi maailma palauttaa (myöntää) hänelle suurten asioiden ansiot.

Hän on asetettu toisten yläpuolelle eikä väitä etuoikeuttaan.

Hän nöyrtyy (kirj. "taipuu") seuraamaan toisten neuvoja.

Kiistelemme, koska meillä on minä (saks. das Ich), eli yksilöllisyytemme. Viisas ei kiistele, koska hän on vapautunut minästä. Kaunein hyve on olla vapautunut minästä; ja silloin kuka valtakunnassa voi kiistellä tai kilpailla meitä vastaan?

B:n mukaan: Ihmiset iloitsevat sydämensä pohjasta ja alistuvat vilpittömästi hänelle. Ansio tulee palauttaa (归 guī) Viisaalle.

C:n mukaan: He paluavat (归 guī) alkuperäiseen yksinkertaisuuteensa.