Teksti kiinaksi
知人者智，自知者明。
胜人有力，自胜者强。
知足者富，强行有志。
不失其所者久，死而不亡者寿。
Käännös
Se, joka tuntee ihmiset, on varovainen.
Se, joka tuntee itsensä, on valaistu.
Se, joka voittaa ihmiset, on voimakas.
Se, joka voittaa itsensä, on vahva.
Se, joka tietää riittää, on riittävän rikas.
Se, joka toimii energisesti, on vahvalla tahdolla.
Se, joka ei poikkea luonteensa mukaisesta, kestää pitkään.
Se, joka kuolee mutta ei tuhoudu, nauttii ikuisesta pitkästä elämästä.
Huomautukset
Se, joka on tarpeeksi tarkkaavainen tunteakseen ihmiset ja erottaakseen heidät toisistaan, voi kutsua itseään varovaiseksi; mutta tämä ei ole yhtä vaikeaa kuin itsensä tunteminen. Vain se, joka voi tuntea omansa, ansaitsee tulla katsottuksi maailman valaistuneimmaksi ihmiseksi.
Se, joka on tarpeeksi rohkea voittaakseen ihmiset ja alistamakseen heidät, voi kutsua itseään voimakkaaksi; mutta tämä ei ole yhtä vaikeaa kuin itsensä voitto. Vain se, joka voi voittaa omat intohimonsa, ansaitsee tulla kutsuttuksi kaikkien maailman vahvimmaksi.
C: Se, joka tuntee ihmiset, on varovainen; hän näkee ulkoiset asiat. Hänen tietonsa rajoittuu ihmisten hyvien ja huonojen ominaisuuksien tuntemiseen, heidän kykyjensä ylä- ja alapuolien tuntemiseen. Se, joka tuntee itsensä, on valaistu; hänellä on sisäinen näkö. Vain se, joka pystyy tuntemaan itsensä, on kykenevä keskittämään kuulemansa kuulemattomaan (Taoon) ja näkemänsä näkymättömään (Taoon).
Se, joka ei tiedä riittää, on ahne; vaikka hänellä olisi ylenmääräinen omaisuus, hän olisi jatkuvasti tarpeessa. Tällainen ihminen ei voi kutsua itseään rikkaaksi. Vain se, joka riittää itselleen, joka pysyy rauhallisena ja vapaana haluista, ja joka on rikas vähällä, mitä hänellä on, ansaitsee tämän nimen.
强行 : "Se, joka ei pysty toimimaan energisesti (Taoon pääsemiseksi), epäonnistuu usein suunnitelmissaan. Hänen tahdonsa ei ansaitse mainintaa. Mutta viisas, joka toimii energisesti, edistyy jatkuvasti (Taoon); mitä kauempana Tao on, sitä enemmän hänen tahdonsa elää etsimään sitä. Voidaan sanoa, että hänellä on vahva tahto".
Tämä selitys näyttää olevan ristiriidassa Lao-tseun järjestelmän kanssa, ellei muistaisi, että hän tuomitsi voiman ja energian käyttöä vain silloin, kun niitä käytetään maailman asioiden etsimiseen.
Jokaisella olennolla on oma erityinen olemus. Se, joka poikkeaa siitä, kuolee nopeasti; se, joka säilyttää sen, kestää pitkään. Jos näin on olentojen kanssa, sitä enemmän sydämestä. Älä poikkea puhtaudesta, mikä on Lao-tseun mukaan 不失其所 , eli "älä menetä luontoasi".
Tämä vaikea kohta on vaivannut kommentaattoreita paljon. C uskoo, että sana 死 "kuolema" viittaa ruumiin kuolemaan, ja 不亡 "ei tuhoutuminen" henkeen (sieluun) ikuistumiseen. Hän perustelee tätä seuraavalla kappaleella teoksesta 丹经 : "Sydän kuolee, mutta henki (sielu) elää aina. Aistillinen sielu sammuu, mutta henkinen sielu säilyttää valonsa".
Nong-sse: Ilmaisuista 不化 "ei muutu" filosofi Lie-tseun, 不死 "ei kuole" filosofi Tchouang-tseun, 不灭 "ei sammua" buddhalaisilla on täysin sama merkitys. Ihmisen ruumis on kuin sirkkan kuori tai käärmeen kuori. Me olemme vain väliaikaisia siinä. Sillä, kun sirkkan kuori on kuivunut, sirkka ei ole vielä kuollut; kun käärmeen kuori on hajoanut, käärme ei ole vielä kuollut.
Eläinelämä häviää, mutta henki säilyy aina.
Sou-tsen-yeou: Huolimatta suurista muutoksista, jotka kutsutaan elämäksi ja kuolemaksi, hänen luonteensa (viisaan luonne) säilyttää puhtautensa ja ei tuhoudu. Näin vanhan ajan täydelliset ihmiset ovat pystyneet välttämään elämän ja kuoleman muutokset.
Li-si-tchaï: Viisas katsoo elämää ja kuolemaa aamuna ja iltana. Hän on olemassa eikä pidä elämästä; hän kuolee eikä tuhoudu. Tämä on sitä, mitä kutsutaan pitkäksi elämäksi.
