Luku 47 Lao Tsen kirjasta

不bù出chū户hù，知zhī天tiān下xià；不bù窥kuī牖yǒu，见jiàn天tiān道dào。
其qí出chū弥mí远yuǎn，其qí知zhī弥mí近jìn。
是shì以yǐ圣shèng人rén，不bù行xíng而ér知zhī，不bù见jiàn而ér名míng，不bù为wéi而ér成chéng。

Kaikki maailman ihmiset pyrkivät samaan tavoitteeseen, vaikka eri tavoilla. Heidän tunteensa eivät eroa minun tunteistani. Siksi ilman ulosmenoa 户 hù (ovesta) voin tuntea maailman; ilman ikkunasta 牖 yǒu katsomista voin tuntea 天道 tiāndào. Ihmisen tärkein asia on hänen sisäisessään, ja siksi se on hyvin lähellä häntä. Jos hän etsii sitä ulkopuolelta, hän poistuu siitä yhä kauemmaksi.

苏轼 Sū Shì: Tällainen on ihmisluonnon olemus, että se kattaa ja kulkee koko maailmaa; se ei tunne ajan ja tilan etäisyyttä. Pyhä tuntee kaiken ilman ulosmenoa 户 hù ja ilman ikkunan 牖 yǒu avaamista, koska hänen luonteensa on täydellinen; mutta aikamme ihmiset ovat sokeutuneet aineellisille asioille, heidän luonteensa rajoittuu aistien rajoihin; heidät häiritsee heidän ruumiinsa ja sydämensä. Ulkopuolella he pysähtyvät vuorille ja vesille, he eivät näe silmiensä ulkopuolelle, eivät kuule korviensa ulkopuolelle. Heikoin aita voi rajoittaa näiden kahden kyvyn käyttöä.

刘克福 Liú Kèfú: Maailma on valtava. On välttämätöntä mennä ulos sen tuntemiseksi. Mutta tila, jonka voimme kulkua jalkojen voimalla, on äärimmäisen pieni; mitä voimme siitä tietää, on hyvin rajallista.

天道 tiāndào ovat rajattomia; niitä on välttämätöntä tarkkailla niiden arvioimiseksi; mutta etäisyys, jonka voimme saavuttaa näkökyvyn voimalla, on hyvin rajallinen; mitä voimme nähdä, on hyvin pientä. Pyhä tuntee maailman luonteen; hän ymmärtää 天道 tiāndào, koska hän omistaa kaiken sisällään.

Yksi kommentaattori ymmärtää 天道 tiāndào kahden periaatteen 阴 Yīn ja 阳 Yáng toimintojen ja auringon ja kuun liikkeiden kautta.

Maailman ihmiset ovat sokeutuneet etuihin ja intohimoihin. He heittäytyvät ulos niiden tyydyttämiseksi. Rahahimojen rakkaus häiritsee heidän viisautensa. Siksi he poistuvat yhä kauemmaksi luonteestaan päivä päivältä. Intohimojen pöly paksunee päivä päivältä, ja heidän sydämensä tummuu yhä enemmän. Siksi mitä kauemmaksi he menevät, sitä vähemmän he tietävät. Mutta pyhä pysyy rauhallisena ja ilman haluja; hän ei kiinnitä huomiota aisteihin, ja pysymällä rauhallisena hän ymmärtää maailman kaikki salaisuudet.

Joidenkin tekstien mukaan pyhä ei tarvitse nousea taivaaseen tai laskea syvyyksiin taivaan ja maan tuntemiseksi. Hän tuntee ne omalla sydämellään.