季氏将伐颛臾，冉有季路见于孔子曰：“季氏将有事于颛臾。”
孔子曰：“求，无乃尔是过与？夫颛臾，昔者先王以为东蒙主，且在邦域之中矣，是社稷之臣也，何以伐为？”
冉有曰：“夫子欲之，吾二臣者，皆不欲也。”
孔子曰：“求，周任有言曰：陈力就列，不能者止。危而不持，颠而不扶，则将焉用彼相矣。且尔言过矣。虎兕出于柙，龟玉毁于椟中，是谁之过与？”
冉有曰：“今夫颛臾，固而近于费，今不取，后世必为子孙忧。”
孔子曰：“求，君子疾夫舍曰欲之，而必为之辞。丘也，闻有国有家者，不患寡而患不均，不患贫而患不安，盖均无贫，和无寡，安无倾。夫如是，故远人不服，则修文德以来之。既来之，则安之。今由与求也，相夫子，远人不服而不能来也，邦分崩离析而不能守也，而谋动干戈于邦内，吾恐季孙之忧，不在颛臾，而在萧墙之内也。”
XVI.1. Ji-suvun päällikkö valmistautui hyökkäämään Zhuanyuun. Ran You ja Zilu menivät Confuciuksen luo ja kertoivat hänelle:— Ji valmistautuu hyökkäämään Zhuanyuun.— Qiu, vastasi Confucius, etkö sinä osuisi tähän rikokseen? Zhuanyu on ollut vanhojen keisarien valitsema paikka tavallisille uhrauksille Dong Mongin vuorella. Lisäksi se kuuluu Lu-ruhtinaskunnan alueeseen ja kuuluu ruhtinaamme valtaan. Miksi Ji hyökkäisi sitä vastaan?— Meidän herramme haluaa sitä, vastasi Ran You, mutta me kaksi alaisempaa emme halua sitä.Confucius sanoi:— Qiu, Zhou Ren sanoi usein: "Jos joku voi käyttää voimaansa kansan hyväksi, hän pitäisi liittyä virkamiehiin; jos joku ei voi tehdä oikeaa palvelusta, hän ei saisi ottaa virkaa. Mikä hyötyä on sokean johtajasta, joka ei osaa pitää pystyssä heikkoa eikä tukea kaatunutta? Lisäksi vastauksesi on syytä tuomittava. Jos tiikeri tai villisika pääsee ulos häkistään tai kilpikonna tai jalokivi vahingoittuu arkussa, kenen syy se on?"Ran You vastasi:— Zhuanyu on hyvin linnoitettu ja lähellä Fei-kaupunkia. Jos Ji ei valtaisi Zhuanyua nyt, tulevaisuudessa hänen jälkeläisensä joutuvat huolehtimaan siitä.— Qiu, vastasi Confucius, viisas vihaa niitä miehiä, jotka eivät halua myöntää ahneuttaan ja keksi tekosyitä sen puolustamiseksi. Minä olen kuullut, että mikä pitää huolestuttaa ruhtinaita ja suurmiesten perheitä, ei ole vähäisestä kansasta, vaan epäoikeudenmukaisuudesta; ei ole köyhyydestä, vaan epäyhteisestä ja epäyhteisestä. Köyhyys ei ole pelottavaa, jossa oikeudenmukaisuus noudatetaan; eikä vähäisestä kansasta, jossa vallitsee yhteisö; eikä valtion käänteistä, jossa vallitsee rauhanomaisuus. Jos kaukaiset kansat eivät tunnusta ruhtinaan valtaa, hän pitäisi kehittää sivistystä ja hyveitä houkutellakseen heitä; kun he ovat tulleet, hän pitäisi antaa heille rauhaa. Te, You ja Qiu, olette Ji:n ministereitä. Kaukaiset kansat eivät alistu, eikä te osaa houkutella heitä. Lu-ruhtinaskunta on hajonnut ja jakautunut useisiin osiin. Ette osaa säilyttää sen yhtenäisyyttä; ja ajattelette, että pitäisi kohottaa kilpiä sen sisällä. Pelkään, että Ji-suvun huolet eivät ole Zhuanyussa, vaan heidän omassa talossaan.
Huomautukset: Talo sisällä tarkoittaa täällä seinää tai pientä muuria, joka on pystytetty talon oven eteen piilottamaan talo kävijöiltä. Ruhtinaan ja hänen alaisensa välisissä vierailuissa kunnioituksen osoitukset alkavat tältä seinältä. Siksi sitä kutsutaan kunnioituksen seinäksi.
孔子曰：“天下有道，则礼乐征伐自天子出；天下无道，则礼乐征伐自诸侯出。诸侯出，盖十世希不失矣。自大夫出，五世希不失矣。陪臣执国命，三世希不失矣。天下有道，则政不在大夫。天下有道，则庶人不议。”
XVI.2. Opettaja sanoi:— Kun maailma on hyvin hallittu, keisari säätelee itse seremonioita, musiikkia ja sotaretkiä alistamaan kapinoivia feodaalilordit. Kun maailma ei ole hyvin hallittu, feodaalilordit säätelevät seremonioita, musiikkia ja sotaretkiä. Silloin feodaalilordien perheet harvoin säilyttävät valtaansa yli kymmenen sukupolven ajan. Kun suurmiesten perheet ottavat vallan, he harvoin säilyttävät sen yli viiden sukupolven ajan. Prinssien tai suurmiesten virkamiehet, jotka ovat tulleet valtaan, harvoin säilyttävät sen yli kolmen sukupolven ajan. Kun maailma on hyvin järjestetty, korkein hallinto ei ole suurmiesten käsissä; yksityishenkilöt eivät ole oikeutettuja keskustelemaan valtion asioista.
孔子曰：“禄之去公室，五世矣。政逮于大夫，四世矣。故夫三桓之子孙，微矣。”
XVI.3. Confucius sanoi:— Julkiset tulot ovat siirtyneet Lu-ruhtinaan talosta kolmeen voimakkaaseen suurmiesten perheeseen, Meng Sun, Zhou Sun ja Ji Sun, jotka polveutuvat Huanista, Lu-ruhtinaasta, viiden sukupolven ajan. Hallinto on ollut suurmiesten käsissä neljän sukupolven ajan. Siksi näiden kolmen suurmiesten valta on loppumassa.
Huomautukset: Wenin, Lu-ruhtinaan kuoltua (609 eaa.), hänen poikansa tappoivat perillisen Cheun ja korvasivat hänet ruhtinaalla Xuanilla. Tälle ei ollut kuin varjo valtaa (ylin valta oli usurpattu Ji Wulle, Ji Sunin perheen päällikölle). Xuan, Cheng, Xiang, Zhao, Ding, yhteensä viisi ruhtinasta olivat peräkkäin. Ji Wu, joka oli usurpannut vallan, oli seurannut Daota, Pingu ja Huania. Yhteensä neljä suurmiestä oli seurannut toisiaan, ja valta siirtyi heidän käsistään Yang Houlle, heidän perheen intendentille.
孔子曰：“益者三友，损者三友。友直，友谅，友多闻，益矣。友便辟，友善柔，友便佞，损矣。”
XVI.4. Confucius sanoi:— Kolmea ystävyyssuhdetta on hyödyllistä, ja kolmea ystävyyssuhdetta on haitallista. Ystävyys rehellisen miehen kanssa, ystävyys rehellisen miehen kanssa, ystävyys monen tietäjän kanssa, nämä kolme ystävyyssuhdetta ovat hyödyllisiä. Ystävyys miehen kanssa, joka on tottunut pettämään väärien hyveiden avulla, ystävyys miehen kanssa, joka on taitava suostuttelemaan, ystävyys miehen kanssa, joka on suuri puhuja, nämä kolme ystävyyssuhdetta ovat haitallisia.
孔子曰：“益者三乐，损者三乐。乐节礼乐，乐道人之善，乐多贤友，益矣。乐骄乐，乐佚游，乐宴乐，损矣。”
XVI.5. Confucius sanoi:— Kolme asiaa on hyödyllistä rakastaa, ja kolme asiaa on haitallista rakastaa. Rakastaa opiskella seremonioita ja musiikkia, rakastaa sanoa hyviä asioita, joita on havaittu muissa, rakastaa liittyä monien viisaiden ja hyvien ystäviin, nämä kolme asiaa ovat hyödyllisiä. Rakastaa antaa vapaa tukehtua, rakastaa menettää aikaa ja kiertää, rakastaa juhlia ja epäpuhtaita iloja, nämä kolme intohimoa ovat haitallisia.
孔子曰：“伺于君子有三愆：言未及之而言谓之躁，言及之而不言谓之隐，未见颜色而言谓之瞽。”
XVI.6. Confucius sanoi:— Kun olet läsnä miehen luona, joka on erottuva asemansa ja hyveensä vuoksi, sinun on vältettävä kolmea virhettä. Jos puhut hänelle ennen kuin hän kysyy sinulta, se on kiirehtimistä. Jos hän kysyy sinulta, mutta et vastaa, se on salailua. Jos puhut hänelle ennen kuin näet hänen kasvojen ilmeestä, että hän kuuntelee sinua huolellisesti, se on sokeutta.
孔子曰：“君子有三戒：少之时，血气未定，戒之在色；及其壮也，血气方刚，戒之在斗；及其老也，血气既衰，戒之在得。”
XVI.7. Confucius sanoi:— Viisas pitää kolmea asiaa varovaisuuden kohteena. Nuoruudessaan, kun veri ja henki ovat liikkeessä, hän pitää varovaisuutta aisteihin liittyviä nautintoja kohtaan. Kypsässä iässä, kun veri ja henki ovat voimissaan, hän välttää riitoja. Vanhuudessa, kun veri ja henki ovat heikentyneet, hän pitää varovaisuutta omistautumisesta.
孔子曰：“君子有三畏：畏天命，畏大人，畏圣人之言。小人不知天命而不畏也，狎大人，侮圣人之言。”
XVI.8. Confucius sanoi:— Viisas pelkää kolmea asiaa. Hän pelkää taivaan tahtoa; hän pelkää suuria miehiä, jotka ovat hyviä ja kunnioitettuja; hän pelkää viisaiden sanoja. Pienet miehet eivät tunne taivaan tahtoa eikä he pelkää sitä; he suhtautuvat suuriin miehiin halventavasti, he halventavat viisaiden sanoja.
孔子曰：“生而知之者上也，学而知之者次也，困而学之，又其次也。困而不学，民斯为下矣。”
XVI.9. Confucius sanoi:— Niillä, jotka syntyvät tietäen, on korkein asema. Toisella sijalla ovat ne, jotka oppivat ja tietävät; ja kolmannella sijalla ovat ne, jotka vaikka ovat vähäisiä, vaivaavat oppia. Ne, jotka eivät ole älykkäitä eikä halua oppia, ovat alhaisinta ihmisluokkaa.
孔子曰：“君子有九思：视思明，听思聪，色思温，貌思恭，言思忠，事思敬，疑思问，忿思难，见得思义。”
XVI.10. Confucius sanoi:— Viisas keskittyy yhdeksään asiaan. Hän pyrkii näkemään selvästi, mitä hän katsoo, ja kuulemaan selvästi, mitä hän kuuntelee; hän pyrkii olemaan lämpimäkasvoinen, kunnioittava, rehellinen puheissaan, ponnehtiva teoissaan; epäilyissään hän pyrkii kysymään; vihaisena hän pyrkii miettimään vaikeuksia; hyvän nähtyään hän pyrkii miettimään oikeudenmukaisuutta.
孔子曰：“见善如不及，见不善如探汤。吾见其人矣，吾闻其语矣。隐居以求其志，行义以达其道，吾闻其语矣，吾未见其人也。齐景公有马千驷，死之日，民无得而称焉。伯夷叔齐，饿于首阳之下，民到于今称之，其斯之谓与？”
XVI.11. Confucius sanoi:— Hyvää nähtyään pitää ponnistella, kuin pelkääisi ei pääsevänsä siihen; pahaa nähtyään pitää vetäytyä, kuin olisi koskettanut kiehuvaa vettä; tämä on periaate, jonka olen nähnyt toteutettavan ja jonka olen oppinut vanhoilta. Valmistautua piilossa palvelemaan ruhtinasta ja maata, harjoittaa oikeudenmukaisuutta, jotta voitaisiin levittää hyveesiä kauas, tämä on periaate, jonka olen oppinut vanhoilta, mutta jota en ole vielä nähnyt toteutettavan kenelläkään.Qi Jinggongilla oli tuhat nelihenkeä hevosta. Hänen kuollessaan kansan ei ollut mitään hyvää sanottavaa hänestä. Boyi ja Shuqi kuolivat nälkään Shouyang-vuoren juurella. Kansan ei ole lakannut ylistämästä heitä, ei heidän rikkauksensa, vaan heidän harvinaisen hyveensä vuoksi.
陈亢问于伯鱼曰：“子亦有异闻乎？”对曰：“未也。尝独立，鲤趋而过庭，曰：’学诗乎？’对曰：’未也。’’不学诗，无以言。’鲤退而学诗。他日又独立，鲤趋而过庭，曰：’学礼乎？’对曰：’未也。’’不学礼，无以立。’鲤退而学礼。闻斯二者。”陈亢退而喜曰：“问一得三：闻诗，闻礼，又闻君子之远其子也。”
XVI.13. Chen Kang kysyi Bo Yulta, oliko hänen isänsä antanut hänelle erityisiä opetuksia, joita hän ei olisi antanut muille oppilailleen. Bo Yu vastasi:— Ei vielä. Kerran, kun hän oli yksin, kun minä kiiruhdin läpi salin, hän sanoi:Oletteko opiskellut Shijingiä? En vielä, vastasin minä. Jos et opiskele Shijingiä, hän vastasi, sinulla ei ole puheaiheita.Toisena päivänä, kun hän oli taas yksin, kun minä kiiruhdin läpi salin, hän sanoi:Oletteko opiskellut Lijiä? En vielä, vastasin minä. Jos et opiskele Lijiä, hän sanoi, sinun hyveesi ei ole vakaa. Minä menin pois ja aloin opiskella Kirjaa velvollisuuksista. Nämä kaksi ovat opetuksia, jotka olen saanut. Chen Kang meni pois iloiten ja sanoi:— Kysyin yhdestä asiasta, mutta saan kolmea vastausta: yksi Shijingistä, toinen Kirjasta velvollisuuksista; ja kolmas, että viisas ei anna erityisiä opetuksia pojalleen.
邦君之妻，君称之曰“夫人”，夫人自称曰“小童”，邦人称之曰“君夫人”，称诸异邦曰“寡小君”，异邦人称之亦曰“君夫人”。
XVI.14. Ruhtinas kutsuu vaimoaan fureniksi, hänen avustajakseen. Ruhtinaan vaimo kutsuu itseään pikkutyttöksi. Ruhtinaskunnan kansalaiset kutsuvat häntä Herraksi, joka auttaa ruhtinasta. Kun he puhuvat hänestä ulkomaalaisen edessä, he kutsuvat häntä pikkuruhtinaaksi. Ulkomaalaiset kutsuvat häntä Herraksi, joka auttaa ruhtinasta.
