Laozi, luku 20

Kiinalainen teksti

绝jué学xué无wú忧yōu。
唯wéi之zhī与yú阿ē，相xiāng去qù几jǐ何hé？
善shàn之zhī与yú恶è，相xiāng去qù何hé若ruò？
人rén之zhī所suǒ畏wèi，不bù可kě不bù畏wèi。
忙máng兮xī其qí未wèi央yāng！
众zhòng人rén熙xī熙xī，若ruò享xiǎng太tài牢láo，若ruò春chūn登dēng台tái。
我wǒ魄pò未wèi兆zhào，若ruò婴yīng儿ér未wèi孩hái。
乘chéng乘chéng无wú所suǒ归guī！
众zhòng人rén皆jiē有yǒu余yú，我wǒ独dú若ruò遗yí。
我wǒ愚yú人rén之zhī心xīn，纯chún纯chún。
俗sú人rén昭zhāo昭zhāo，我wǒ独dú若ruò昏hūn。
俗sú人rén察chá察chá，我wǒ独dú闷mèn闷mèn。
淡dàn若ruò海hǎi，漂piāo无wú所suǒ止zhǐ。
众zhòng人rén皆jiē有yǒu已yǐ，我wǒ独dú顽wán似sì鄙bǐ。
我wǒ独dú异yì于yú人rén，而ér贵guì食shí母mǔ。

Käännös

Luopu opiskelusta, ettei sure.
Kuinka pieni ero on "wei" (nopea myöntyminen) ja "a" (hidas myöntyminen) välillä!
Kuinka suuri ero on hyvän ja pahan välillä!
Mitä ihmiset pelkäävät, sitä ei voi olla pelkäämättä.
Ihmiset antavat itsensä mennä sekasortoon ja eivät koskaan pysähdy.
Massat ovat iloisia kuin joku, joka nauttii herkullisista ruoista, tai kuin joku, joka keväällä nousee korkealle tornille.
Minä olen rauhallinen: tunteeni eivät ole vielä itäneet.
Muistutan vastasyntynyttä, joka ei ole vielä hymyillyt äidilleen.
Olen irrottautunut kaikesta; näyttää siltä, etten tiedä minne mennä.
Massoilla on ylimääräistä; minä olen kuin mies, joka on menettänyt kaiken.
Minulla on rajoitettu mieli, minulla ei ole tietoa.
Maalliset ihmiset ovat täynnä valoa; minä olen kuin pimeydessä.
Maalliset ihmiset ovat teräviä; minun mieleni on sekava ja hämmentynyt.
Olen epämääräinen kuin meri; kellun kuin en tietäisi minne pysähtyä.
Massoilla on kaikilla kykyjä; minä olen tyhmä; muistutan maalaista.
Minä eroan muista ihmisistä, koska kunnioitan kaiken elämän äitiä.

Huomautukset

G: 老子 Lǎozǐ ei tarkoita, että pitäisi luopua kaikesta opiskelusta. Hän puhuu tavallisista opinnoista, jotka vievät maallisten ihmisten aikaa. B: Ne, jotka opiskelevat kirjallisuutta ja tieteitä, pelkäävät aina, etteivät heidän tietonsa ole tarpeeksi laajat. He etsivät tietoa ulkopuolelta ja surevat jatkuvasti edistymisensä riittämättömyyttä. Mutta pyhimys löytää itsestään kaiken, mitä tarvitsee, ja ei ole mitään, mitä hän ei tietäisi; siksi hän on suruton.

E: Muinaiset viisaat opiskelivat tutkiakseen sisäisiä periaatteitaan. Näiden periaatteiden lisäksi he eivät käyttäneet mielensä mihinkään. Tätä kutsutaan 无为 wúwéi:n harjoittamiseksi ja opiskelun puutteeksi. Mutta kun ihmiset menettivät nämä periaatteet, he turmeluivat ja omistautuivat maailmallisille opinnoille. Ulkoinen loisto sammutti ja korvasi todellisuuden. Tietojen laajuus turmeli (kirjaimellisesti "hukutti") heidän sydämensä. Pohjimmiltaan nämä maailmalliset opinnot ovat hyödyttömiä ja vain lisäävät surua. Opiskelun jaloin tavoite on ravita luontoamme (säilyttää se alkuperäisessä puhtaudessaan); paras tapa ravita luontoaan on vapautua kaikista esteistä. Nykyään maailmalliset opinnot sitovat meidät ulkoisiin asioihin, jotka kahlehtivat luonnolliset taipumuksemme. Eikö tämä ole kuin ottaisimme lääkkeitä, jotka vain pahentavat tautia?

Ihmisen tulisi luopua näistä maailmallisista opinnoista ja olla viljelemättä niitä; niin hän voisi olla suruton.

B: 唯 wéi tarkoittaa nopeasti lausuttua "kyllä" (kun vastaanotetaan käsky ja aikoo suorittaa se heti); tämä sana on kunnioittava. Sana 哦 ó tarkoittaa hitaasti lausuttua "kyllä" (kun vastaanotetaan käsky ja ei kiirehdi suorittamaan sitä); tämä sana ilmaisee kunnioituksen puutetta. Molemmat ovat vastauksena käytettyjä ääniä, ja tässä suhteessa ne eroavat hieman toisistaan; mutta jos ajattelee, että toinen on kunnioittava ja toinen ilmaisee kunnioituksen puutetta, ne eroavat valtavasti.

Tästä näkee, että tietyt asiat, jotka eroavat toisistaan vain hiuksen verran, voivat kuitenkin eroavat valtavasti niiden tuomien hyötyjen tai aiheuttamien onnettomuuksien suhteen. Jos ihminen haluaa välttää pahaa, hän ei voi välttää varovaisuutta ja pelkoa edes kevyimmistä virheistä.

Aliter B: Kun seuraa järkeä, tekee hyvää; kun kapinoi sitä vastaan, tekee pahaa. Nämä kaksi asiaa tulevat samasta sydämestä, ja tässä suhteessa niiden välinen etäisyys on pieni. Mutta jos vertaa niiden erityisluonnetta, huomaa, että ne eroavat valtavasti.

Ibid. B: 老子 Lǎozǐ haluaa näyttää, että pyhimys ja tavallinen ihminen omistautuvat yhtä lailla opiskeluun, ja tässä suhteessa he eroavat toisistaan hieman. Mutta jos vertaa toisen pyhyyttä toisen tavallisuuteen, huomaa, että heidän välillään on valtava etäisyys.

Kommentaattorien B ja E mukaan sanat 几何 jǐhé tarkoittavat "kuinka vähän!" (eli ilman huudahdusta, ne eroavat hyvin vähän, 不多 bùduō); sanat 何若 héruò tarkoittavat "kuinka suuri!" (eli ilman huudahdusta, ne eroavat paljon).

Kommentaattorit eivät ole yksimielisiä siitä, mitä 老子 Lǎozǐ suosittelee pelkäämään. A:n mukaan pitäisi pelätä (ruhtinasta, joka ei ole luopunut) maailmallisista opinnoista; 李斯 Lǐ Sī:n mukaan pitäisi pelätä elämää ja kuolemaa.

D: Hän pelkää lakeja ja rangaistuksia.

H: Musiikki, himo, rikkaus ja ylellisyys ovat asioita, jotka kuluttavat elämäämme ja vahingoittavat 道 Dào:ta. Nämä ovat asioita, joita aikamme ihmisten tulisi pelätä. Minunkin tulisi pelätä niitä ja pitää etäisyyttä niihin.

苏子由 Sū Zǐyóu: Vaikka pyhimys ei kiinnity maailmallisiin asioihin, hän ei kuitenkaan halveksi aikansa lakeja, laiminlyö velvollisuuksiaan tai riko järjen periaatteita. Missä asemassa hän tahansa on maailmassa tai hallinnossa, koko valtakunta ei voisi nähdä, missä hän eroaa muista ihmisistä.

Olen 河上公 Héshàng Gōng:n ja H:n kommentaari. Sana 佯 yáng (vulgo keskellä) tarkoittaa tässä "pysähtyä, lopettaa". Tämä merkitys löytyy myös sanakirjasta 辨字典 Biànzìdiǎn.

Tämä merkitys on peräisin kommentaarista E.

Kirjaimellisesti: "Niin kuin se, joka nauttii härästä, eli nauttii härän lihasta pidot". B: Ihmiset himoitsevat härän lihaa ilahduttaakseen makuaistiaan; keväällä he nousevat korkealle tornille ilahduttaakseen silmiään.

A: Tunteeni ja haluni eivät ole vielä ilmenneet. E: Sana 兆 zhào tarkoittaa "heikointa, tuskin havaittavaa liikettä, ja verbaalisessa mielessä: näyttää heikkoa ja lähes havaitsematonta liikettä, ilmestyä heikosti", kuten ohuet halkeamat, jotka näkyvät kilpikonnan kuoressa (jota poltetaan ennustamista varten).

E: Kun vastasyntynyt voi hymyillä, hänen tunteensa syntyvät ja hänen sydämensä alkaa liikuttua. 老子 Lǎozǐ tarkoittaa, että ihmismassat himoitsevat ulkoisia esineitä ja eivät voi hillitä ilonsa puhkeamista; ainoastaan minulla on rauhallinen sydän, joka ei ole vielä alkanut tuntea edes heikointa liikettä; en osaa iloita massojen ilosta.

E: Sanat 井井 jǐngjǐng tarkoittavat "ei pysähdy eikä kiinnity (maailmallisiin asioihin)". H: Sydämeni ei himoitse mitään; se on vapaa kaikista siteistä. Vaellan maailmassa tyhjällä sydämellä, olen kuin vene, jonka köysi on katkennut.

E: Ihmismassat ovat hankkineet paljon; kaikilla on ylimääräistä. Mutta minulla ei ole yhtään asiaa. Ainoana kaikista olen kuin mies, joka on menettänyt kaiken, mitä omisti. Mutta omistaminen on illuusio; todellista rikkautta omistaa se, joka ei omista mitään. (Ilmaisu "ei omista mitään" viittaa maailmallisiin asioihin; "omistaa todellista rikkautta" viittaa viisaan sisäisiin rikkauksiin, joka on täysin riisunut itsensä aistillisista asioista.)

E: Ilmaisu 浑浑 húnhún tarkoittaa "tietämätön, tietämätön".

H, E: Sanat 闷闷 mènmèn (vulgo surullinen) tarkoittavat tässä "sekava, hämmentynyt".

A: Olen epämääräinen kuin joet ja meret; kukaan ei tunne rajojani. C: Täydellisen ihmisen sydämellä ei ole rajoja; se on (kuten 苏子由 Sū Zǐyóu sanoo) kuin meri, jonka kaukaisia rantoja ei voi nähdä.

C: Olen kuin tyhjä laiva, joka kelluu veden mukana, kuin lehdet, jotka tuuli kuljettaa.

Sana 役 yì (vulgo palvella) on kommentaarissa B ja useissa muissa käännetty sanalla 能 néng "kyky".

Aliter E: 役 yì tarkoittaa 为 wéi "toimia". Kaikki ihmiset toimivat (vastakohta 无为 wúwéi:lle).

E: Olen kuin maaseudun ihminen, jolla on karkeat ja maalaiset ulkoiset piirteet (vastakohtana kaupunkien hienostuneille ihmisille).

Eli 道 Dào. E:n ja G:n mukaan sana 食 shí, "syödä", tulisi lukea tässä 饲 sì, "ravita".

E: Ilmaisu 饲母 sìmǔ on sama kuin 乳母 rǔmǔ "imettäjä". Ibid. Kaikki olennot tarvitsevat 道 Dào:n apua syntyäkseen (ja elääkseen). Siksi sitä kutsutaan kaikkien olentojen äidiksi. Tästä tulee nimitys 饲母 sìmǔ "imettäjä par excellence".

Kunnioitan (ibid.) olentojen imettäjää (道 Dào). Tämä on se, mitä ihmismassat eivät tee, ja mitä minä rakastan tehdä. Tässä minä eroan heistä.

李斯 Lǐ Sī: En todellisuudessa ole tyhmä ihminen. Jos eroan massoista, se johtuu siitä, että tunnen pääasian, ymmärrän lähteen, en anna itseni viedä maailmallisten asioiden virrassa. Tätä minä kutsun "kaikkien olentojen imettäjän kunnioittamiseksi".